En tiedä mihin kaikki päivät katoaa aina näin syksyisin, mutta en valita. Varsinkin silloin kun tekeminen on mielekästä niin antaa mennä vaan. Tässä on nyt pyöräilykauden jälkeen päässyt todella tiiviisti mukaan treenaamiseen. Ja hyvin huomaa miten kunto on kohentunut viimeisen kuukauden aikana todella paljon.
Salibandytreenien lisäksi viikkoon mahtuu yksi tennisvuoro sekä liikkuvuuteen liittyvää oheistreeniä. Liikkuvuustreenillä pyritään tällä hetkellä korjaamaan kropan pieniä puolieroja.
Jos nyt miettii tämän blogin teeman mukaisesti sykkeiden kautta niin sieltä kyllä parhaiten huomaa kunnon kehittymisen. Olen jo vuosia ihan oman mielenkiinnon takia käyttänyt Ithlete-softaa aamuisin sykkeiden mittaukseen ja sitä kautta tätä mielenkiintoista tietoa löytyykin pitkältä ajalta. Ohjelma mittaa siis sykevälivaihtelua jolla pystytään kertomaan kuinka rasittuneessa tilassa kroppa on. Samalla se ottaa tietysti ylös myös leposykkeen ja ne on tullut elokuun alusta alas keskimäärin 10 pykälää. Kertonee kaiken olennaisen. Eikä kroppa vielä ole mitenkään erityisen kovalle joutunut vaan aika freesi olo on ollut koko tämän reilun parin kuukauden pätkän. Pohjat on siis kuitenkin pyöräilty kesällä kohtalaiseen kuntoon eikä tällainen reilu tehojen nosto treenaamisessa ole vielä tuonut mitään takapakkia hommaan.
Kyllä vaan fiilis on kokonaisuudessaan todellä hyvä kun reilun vuoden tauon jälkeen pääsee vähän taas tehokkaammin ja säännöllisemmin treenaamaan ja vielä mielekkäässä porukassa.
Tästä on hyvä jatkaa syksyä eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti